POHJOIS-KYPROS

Monipuolisella Pohjois-Kyproksella kohtaavat koskematon luonto, ainutlaatuinen kulttuuriperintö ja ihanteellinen ilmasto. Pohjois-Kypros on oikea Välimeren helmi, jota suuret turistilaumat eivät ole vielä löytäneet. Täällä voit nauttia rauhasta ja verkkaisesta elämämenosta kattavien palveluiden ja lukuisten aktiviteettien ohella.

300 aurinkoista päivää vuodessa

Pohjois-Kypros hemmottelee matkailijaa välimerellisellä ilmastolla ja kolmellasadalla aurinkoisella päivällä vuodessa. Yli 340 kilometrin pituinen rantaviiva takaa sen, että jokainen löytää mieluisensa rannan, oli se sitten hotellin valkoinen hiekkaranta tai kallioiden kupeessa  oleva hiljainen rantapoukama. Talvikausi on omiaan aktiivilomailulle auringon alla!

Monipuolisia aktiviteetteja toiminnan ystävälle

Toiminnallisen matkailijan kannattaa tutustua Pohjois-Kyproksen kirkkaisiin sukellusvesiin ja upeisiin patikointimaastoihin. Kokeile jeeppisafaria tai pyöräile vuoren huipulle ihailemaan henkeäsalpaavia maisemia. Hurjapäät voivat kokeilla varjoliitoa Besparmak-vuoriston upeissa maisemissa. Pohjois-Kyproksen aktiviteettitarjonta on loputon ja jokainen löytää saarelta varmasti itselleen mieluista tekemistä!

Ainutlaatuinen floora ja fauna

Pohjois-Kypros on luonnonharrastajan unelma: alueella on mahdollista bongata saaren kautta muuttavia lintuja ja Pohjois-Kyproksen kotoperäisiä lintulajeja, rannalla voi tarkkailla merikilpikonnien pesintää ja Karpazin luonnonsuojelualueella voi tutustua vapaana kirmaaviin villiaaseihin. Kasvien ystävä pääsee nauttimaan muun muassa lukuisista orkidealajeista, joita ei löydy mistään muualta maailmasta.

Kiehtovaa kulttuuria

Kulttuurinnälkäinen voi vierailla esimerkiksi Pohjois-Kyproksen kolmessa vuorilinnassa, tutustua Salamiin ja Solin muinaiskaupunkien raunioihin tai ihailla venetsialaisten rakentamaa Nikosiaa ympäröivää muuria, joka edustaa aikansa kehittyneintä sotatekniikkaa. Pohjois-Kyproksen vieraanvarainen ilmapiiri, upea autenttinen luonto ja vaikuttavat nähtävyydet tekevät matkastasi takuulla mieleenpainuvan kokemuksen.

Tärkeät numerot

Yleinen hätänumero:     112
Palokunta:                    199
Poliisi:                           155
Metsäpalo:                    177

Pohjois-Kyproksen kansainvälinen suuntanumero on +90 392.

Pyhäpäivät

1.1                   Uudenvuoden päivä
23.4                 Lasten ja kansallisen riippumattomuuden päivä
1.5                   Työn päivä
19.5                 Nuorison ja urheilun päivä
20.7                 Rauhan ja vapauden päivä
1.8                   TMT päivä (kyproksenturkkilaisen vastarintaliikkeen syntymäpäivä)
30.8                 Voiton päivä
29.10               Turkin tasavallan päivä
15.11               Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan päivä
25.12              Joulupäivä

Uskonnollisten juhlien päivämäärät vaihtelevat vuoden mukaan. Vuonna 2014 päivämäärät ovat seuraavat:

28.6.                Ramadanin aatto
28.-30.7.          Ramadanin päätösjuhla
3.10.                Uhrijuhlan aatto
4.-7.10.            Uhrijuhla.

Sähkövirta

220/240V ja 50Hz. Sähköpistokkeet ovat kolmenapaisia brittimallisia. Adaptereja on hyvin saatavilla paikallisista hotelleista.

Ajaminen ja liikenne

Pohjois-Kyproksella on vasemman puoleinen liikenne. Auton vuokraaminen on suhteellisen edullista. Huomaathan että Pohjois-Kyprokselta vuokrattua autoa ei ole mahdollista ajaa Etelä-Kyproksen puolella. Takseja on hyvin saatavilla kaupungeissa ja suurimmassa osassa näistä takseista on taksamittarit. Syrjäisemmillä seuduilla mittareita ei usein ole, mutta tiettyihin kohteisiin on kiinteät hinnat. Muista siis sopia matkan hinta etukäteen. Voit myös ottaa matkantekoon dolmuksen, jaetun taksin, joka tulee normaalia taksia edullisemmaksi. Dolmukset kulkevat usein, mutta niillä ei ole virallisia aikatauluja. Dolmuksia kulkee esimerkiksi Kyrenian keskustasta Nikosiaan ja Famagustaan. Dolmus pysäytetään missä vaan sen reitin varrella kättä heiluttamalla. Pääset suurimpien kaupunkien välit myös busseilla, joilla on etukäteen nähtävissä olevat aikataulut.

Juomaraha

Useimmissa hotelleissa ja ravintoloissa laskuun on lisätty 10 prosentin palvelumaksu, joten juomarahaa ei tarvitse jättää. Halutessasi voit kuitenkin antaa tippiä 5–10  prosenttia, mikäli olet erityisen tyytyväinen saamaasi palveluun.

Paikallinen ruoka

Pohjois-Kyproksen historian lukuisat valloittajat ovat jättäneet jälkensä myös alueen ruokakulttuuriin. Pohjois-Kyproksen perinneruuan juuret ovat paitsi Turkissa, myös Kreikassa, Libanonissa, Syyriassa, Ranskassa, Italiassa ja Armeniassa. Perinteisen Pohjois-Kyproslaisen aterian perustana toimii meze, joka koostuu pienistä kylmistä ja kuumista annoksista. Myös kala ja kebabit ovat tyypillisiä herkkuja ruokapöydässä. Muita alueen erikoisuuksia ovat mm. seftali-kebab, paikallinen lampaasta tehty makkara, lampaan tai vuohen maidosta valmistettu halloumijuusto sekä juustosta, rusinoista, maidosta ja munasta leivottu maukas pilavuna-leipä.

Perinteisiin jälkiruokiin kuuluu mm. hunajaan kastetut ja kanelilla maustetut donitsityyppiset pallerot, jotka tunnetaan nimellä lokma. Myös lokum, turkish delightinakin tunnettu makeinen on maistamisen arvoinen. Pääruuan jälkeen tapana on nauttia vahvaa turkkilaista kahvia.

Eläimistö

Pohjois-Kyproksella on paljon nähtävää eläinten ystävälle. Karpazin kansallispuiston alueella voit nähdä villiaasilaumoja, joita on arvioitu alueella olevan noin 400–500 yksilöä. Pohjois-Kyproksen hiekkarannoilta voit myös bongata vihreitä merikilpikonnia ja valekarettikilpikonnia. Merikilpikonnien muninta ajoittuu kesäkuuhun ja heinäkuun alkuun. Poikaset kuoriutuvat elo-syyskuussa.

Pohjois-Kyproksella on mahdollista nähdä sekä kotoperäisiä lintulajeja että Kyproksen kautta muuttavia lintuja, joiden lajimäärä on noin 370. Lintubongareiden kannattaa ajoittaa matkansa kevääseen tai syksyyn. Saarella tavataan myös noin 50 perhoslajia. Näiden lajien lisäksi saarella voi nähdä mm. liskoja, kameleontteja, vuohia, lampaita ja siilejä.

Pohjois-Kyproksella on myös joitakin käärmelajeja, mutta ne horrostavat talvella ja ovat kuumina kesäkuukausina suhteellisen passiivisia. Ainut käärme jota tulisi turvallisuussyistä varoa on levantinkyy (machovipera levantine). Levantinkyy on hyvin harvinainen ja puree vain puolustaakseen itseään.

Yöelämä

Pohjois-Kypros ei ole monien muiden Välimeren kohteiden tavoin villi yöelämänkeskus. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Pohjois-Kyprokselta löytyisi yöelämää. Turismin lisääntyessä Kyrenian ympärillä on tänä päivänä suhteellisen hyvä valikoima baareja, joista valita mieleisensä. Monet hotellit ja ravintolat järjestävät perinteisiä turkkilaisia iltoja, joissa soitetaan turkkilaista live-musiikkia. Joissain hotelleissa järjestetään kesällä ulkoilmadiskoja. Pohjois-Kypros on erityisen kuuluisa lukuisista kasinoistaan, joita löytyy lähes tulkoon jokaisesta isommasta hotellista.

Turvallisuus

Pohjois-Kypros on tänä päivänä tilastollisesti yksi turvallisimmista lomakohteista. Ilmapiiri pohjoisessa on rento ja ystävällinen ja paikalliset ovat yleisesti hyvin avuliaita ja rehellisiä. Rikollisuus on vähäistä. Naiset voivat kulkea yksin melko rauhassa ja pimeälläkin on suhteellisen turvallista liikkua. Kohteessa on kuitenkin noudatettava normaalia varovaisuutta. Passit, rahat ja muu arvotavara tulisi pitää turvallisessa paikassa ja vasemmanpuolisessa liikenteessä tulee olla varovainen. Kyproksen Suomen suurlähetystö pyrkii auttamaan mahdollisuuksiensa mukaan matkailijaa esimerkiksi passin kadotessa, mutta viranomaiskontaktien puuttuessa suurlähetystön mahdollisuudet avustaa Pohjois-Kyproksella hätätilaan joutuneita suomalaisia ovat rajalliset.

Poliittinen tilanne

YK:n rauhanturvaajien valvoma raja, niin sanottu vihreä linja jakaa Kyproksen Turkin miehittämään ja kyproksenturkkilaisten asuttamaan pohjoisosaan sekä kyproksenkreikkalaisten hallinnoimaan eteläosaan. Pohjois-Kypros julistautui vuonna 1983 itsenäiseksi valtioksi, Pohjois-Kyproksen turkkilaiseksi tasavallaksi. Turkki on tällä hetkellä ainoa maa, joka on tunnustanut Pohjois-Kyproksen itsenäisyyden. Kypros liittyi vuonna 2004 EU:hun kahtia jaettuna valtiona. Tällöin Pohjois-Kypros jäi käytännössä unionin ulkopuolelle.

Pohjois-Kyproksen turkkilaisyhteisön tämänhetkinen johtaja on turkinkyproslainen oikeistolaispoliitikko Dervis Eroglu, joka jatkaa neuvotteluita Pohjois- ja Etelä-Kyproksen yhdistymisestä.

Sairastuminen

Sairastapauksissa matkailija löytää Pohjois-Kyprokselta korkeatasoista hoitoa. Pohjois-Nikosiassa sijaitsevan Near East Universityn yhteydessä on erittäin moderni yliopistosairaala.  Pohjois-Kyprokselta löytyy myös lukuisia pienempiä yksityissairaaloita. Yksityisillä klinikoilla ja sairaaloissa hoito on maksullista. Pohjois-Kyproksella on kohtuullinen julkinen sairaalaverkko. Julkisisissa sairaaloissa matkailija saa ilmaista hoitoa hätätilanteissa.

Rajan ylittäminen

EU:n kansalaiset voivat vapaasti passia näyttämällä ylittää Pohjois- ja Etelä-Kyproksen rajan mihin vuorokauden aikaan tahansa ja viettää aikaa kummallakin puolella oman valintansa mukaan (ei kuitenkaan yli kolmea kuukautta). Matkailijoiden tulee pitää mielessä, että Etelä-Kyproksen näkökulmasta lailliset maahantulopaikat Kyprokselle ovat Larnakan ja Pafoksen lentokentät sekä Larnakan, Limassolin, Pafoksen ja Latchin satamat. Kyproksen viranomaiset ovat kuitenkin vahvistaneet, että EU:n kansalaiset, joilla on passissaan Pohjois-Kyproksen leima eivät tule kokemaan minkäänlaisia hankaluuksia rajaa ylittäessään.

Jalankulkijoiden on mahdollista ylittää raja Ledra Palacen ja Locmacin rajanylityspaikoissa Nikosiassa. Kulkuneuvojen kanssa liikkuvien tulisi ylittää raja jollakin seuraavista rajanylityspaikoista: Kermian rajanylityspaikka Nikosiassa, Dhekelian ja Akyarin rajanylityspaikat Famagustassa, Bostancin rajaylityspaikka Güzelyurtin lähellä tai Yesilirmakin rajanylityspaikka Lefken länsipuolella.  Huomaathan että Pohjois-Kyprokselta vuokrattua autoa ei ole mahdollista ajaa Etelä-Kyproksen puolella.

Voimassa olevat tuontirajoitukset on hyvä varmistaa paikalliselta virkailijalta molemmilla puolilla rajaa.

Tärkeät numerot

Yleinen hätänumero:     112
Palokunta:                    199
Poliisi:                           155
Metsäpalo:                    177

Pohjois-Kyproksen kansainvälinen suuntanumero on +90 392.

Pyhäpäivät

1.1                   Uudenvuoden päivä
23.4                 Lasten ja kansallisen riippumattomuuden päivä
1.5                   Työn päivä
19.5                 Nuorison ja urheilun päivä
20.7                 Rauhan ja vapauden päivä
1.8                   TMT päivä (kyproksenturkkilaisen vastarintaliikkeen syntymäpäivä)
30.8                 Voiton päivä
29.10               Turkin tasavallan päivä
15.11               Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan päivä
25.12              Joulupäivä

Uskonnollisten juhlien päivämäärät vaihtelevat vuoden mukaan. Vuonna 2014 päivämäärät ovat seuraavat:

28.6.                Ramadanin aatto
28.-30.7.          Ramadanin päätösjuhla
3.10.                Uhrijuhlan aatto
4.-7.10.            Uhrijuhla.

Sähkövirta

220/240V ja 50Hz. Sähköpistokkeet ovat kolmenapaisia brittimallisia. Adaptereja on hyvin saatavilla paikallisista hotelleista.

Ajaminen ja liikenne

Pohjois-Kyproksella on vasemman puoleinen liikenne. Auton vuokraaminen on suhteellisen edullista. Huomaathan että Pohjois-Kyprokselta vuokrattua autoa ei ole mahdollista ajaa Etelä-Kyproksen puolella. Takseja on hyvin saatavilla kaupungeissa ja suurimmassa osassa näistä takseista on taksamittarit. Syrjäisemmillä seuduilla mittareita ei usein ole, mutta tiettyihin kohteisiin on kiinteät hinnat. Muista siis sopia matkan hinta etukäteen. Voit myös ottaa matkantekoon dolmuksen, jaetun taksin, joka tulee normaalia taksia edullisemmaksi. Dolmukset kulkevat usein, mutta niillä ei ole virallisia aikatauluja. Dolmuksia kulkee esimerkiksi Kyrenian keskustasta Nikosiaan ja Famagustaan. Dolmus pysäytetään missä vaan sen reitin varrella kättä heiluttamalla. Pääset suurimpien kaupunkien välit myös busseilla, joilla on etukäteen nähtävissä olevat aikataulut.

Juomaraha

Useimmissa hotelleissa ja ravintoloissa laskuun on lisätty 10 prosentin palvelumaksu, joten juomarahaa ei tarvitse jättää. Halutessasi voit kuitenkin antaa tippiä 5–10  prosenttia, mikäli olet erityisen tyytyväinen saamaasi palveluun.

Paikallinen ruoka

Pohjois-Kyproksen historian lukuisat valloittajat ovat jättäneet jälkensä myös alueen ruokakulttuuriin. Pohjois-Kyproksen perinneruuan juuret ovat paitsi Turkissa, myös Kreikassa, Libanonissa, Syyriassa, Ranskassa, Italiassa ja Armeniassa. Perinteisen Pohjois-Kyproslaisen aterian perustana toimii meze, joka koostuu pienistä kylmistä ja kuumista annoksista. Myös kala ja kebabit ovat tyypillisiä herkkuja ruokapöydässä. Muita alueen erikoisuuksia ovat mm. seftali-kebab, paikallinen lampaasta tehty makkara, lampaan tai vuohen maidosta valmistettu halloumijuusto sekä juustosta, rusinoista, maidosta ja munasta leivottu maukas pilavuna-leipä.

Perinteisiin jälkiruokiin kuuluu mm. hunajaan kastetut ja kanelilla maustetut donitsityyppiset pallerot, jotka tunnetaan nimellä lokma. Myös lokum, turkish delightinakin tunnettu makeinen on maistamisen arvoinen. Pääruuan jälkeen tapana on nauttia vahvaa turkkilaista kahvia.

Eläimistö

Pohjois-Kyproksella on paljon nähtävää eläinten ystävälle. Karpazin kansallispuiston alueella voit nähdä villiaasilaumoja, joita on arvioitu alueella olevan noin 400–500 yksilöä. Pohjois-Kyproksen hiekkarannoilta voit myös bongata vihreitä merikilpikonnia ja valekarettikilpikonnia. Merikilpikonnien muninta ajoittuu kesäkuuhun ja heinäkuun alkuun. Poikaset kuoriutuvat elo-syyskuussa.

Pohjois-Kyproksella on mahdollista nähdä sekä kotoperäisiä lintulajeja että Kyproksen kautta muuttavia lintuja, joiden lajimäärä on noin 370. Lintubongareiden kannattaa ajoittaa matkansa kevääseen tai syksyyn. Saarella tavataan myös noin 50 perhoslajia. Näiden lajien lisäksi saarella voi nähdä mm. liskoja, kameleontteja, vuohia, lampaita ja siilejä.

Pohjois-Kyproksella on myös joitakin käärmelajeja, mutta ne horrostavat talvella ja ovat kuumina kesäkuukausina suhteellisen passiivisia. Ainut käärme jota tulisi turvallisuussyistä varoa on levantinkyy (machovipera levantine). Levantinkyy on hyvin harvinainen ja puree vain puolustaakseen itseään.

Yöelämä

Pohjois-Kypros ei ole monien muiden Välimeren kohteiden tavoin villi yöelämänkeskus. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Pohjois-Kyprokselta löytyisi yöelämää. Turismin lisääntyessä Kyrenian ympärillä on tänä päivänä suhteellisen hyvä valikoima baareja, joista valita mieleisensä. Monet hotellit ja ravintolat järjestävät perinteisiä turkkilaisia iltoja, joissa soitetaan turkkilaista live-musiikkia. Joissain hotelleissa järjestetään kesällä ulkoilmadiskoja. Pohjois-Kypros on erityisen kuuluisa lukuisista kasinoistaan, joita löytyy lähes tulkoon jokaisesta isommasta hotellista.

Turvallisuus

Pohjois-Kypros on tänä päivänä tilastollisesti yksi turvallisimmista lomakohteista. Ilmapiiri pohjoisessa on rento ja ystävällinen ja paikalliset ovat yleisesti hyvin avuliaita ja rehellisiä. Rikollisuus on vähäistä. Naiset voivat kulkea yksin melko rauhassa ja pimeälläkin on suhteellisen turvallista liikkua. Kohteessa on kuitenkin noudatettava normaalia varovaisuutta. Passit, rahat ja muu arvotavara tulisi pitää turvallisessa paikassa ja vasemmanpuolisessa liikenteessä tulee olla varovainen. Kyproksen Suomen suurlähetystö pyrkii auttamaan mahdollisuuksiensa mukaan matkailijaa esimerkiksi passin kadotessa, mutta viranomaiskontaktien puuttuessa suurlähetystön mahdollisuudet avustaa Pohjois-Kyproksella hätätilaan joutuneita suomalaisia ovat rajalliset.

Poliittinen tilanne

YK:n rauhanturvaajien valvoma raja, niin sanottu vihreä linja jakaa Kyproksen Turkin miehittämään ja kyproksenturkkilaisten asuttamaan pohjoisosaan sekä kyproksenkreikkalaisten hallinnoimaan eteläosaan. Pohjois-Kypros julistautui vuonna 1983 itsenäiseksi valtioksi, Pohjois-Kyproksen turkkilaiseksi tasavallaksi. Turkki on tällä hetkellä ainoa maa, joka on tunnustanut Pohjois-Kyproksen itsenäisyyden. Kypros liittyi vuonna 2004 EU:hun kahtia jaettuna valtiona. Tällöin Pohjois-Kypros jäi käytännössä unionin ulkopuolelle.

Pohjois-Kyproksen turkkilaisyhteisön tämänhetkinen johtaja on turkinkyproslainen oikeistolaispoliitikko Dervis Eroglu, joka jatkaa neuvotteluita Pohjois- ja Etelä-Kyproksen yhdistymisestä.

Sairastuminen

Sairastapauksissa matkailija löytää Pohjois-Kyprokselta korkeatasoista hoitoa. Pohjois-Nikosiassa sijaitsevan Near East Universityn yhteydessä on erittäin moderni yliopistosairaala.  Pohjois-Kyprokselta löytyy myös lukuisia pienempiä yksityissairaaloita. Yksityisillä klinikoilla ja sairaaloissa hoito on maksullista. Pohjois-Kyproksella on kohtuullinen julkinen sairaalaverkko. Julkisisissa sairaaloissa matkailija saa ilmaista hoitoa hätätilanteissa.

Rajan ylittäminen

EU:n kansalaiset voivat vapaasti passia näyttämällä ylittää Pohjois- ja Etelä-Kyproksen rajan mihin vuorokauden aikaan tahansa ja viettää aikaa kummallakin puolella oman valintansa mukaan (ei kuitenkaan yli kolmea kuukautta). Matkailijoiden tulee pitää mielessä, että Etelä-Kyproksen näkökulmasta lailliset maahantulopaikat Kyprokselle ovat Larnakan ja Pafoksen lentokentät sekä Larnakan, Limassolin, Pafoksen ja Latchin satamat. Kyproksen viranomaiset ovat kuitenkin vahvistaneet, että EU:n kansalaiset, joilla on passissaan Pohjois-Kyproksen leima eivät tule kokemaan minkäänlaisia hankaluuksia rajaa ylittäessään.

Jalankulkijoiden on mahdollista ylittää raja Ledra Palacen ja Locmacin rajanylityspaikoissa Nikosiassa. Kulkuneuvojen kanssa liikkuvien tulisi ylittää raja jollakin seuraavista rajanylityspaikoista: Kermian rajanylityspaikka Nikosiassa, Dhekelian ja Akyarin rajanylityspaikat Famagustassa, Bostancin rajaylityspaikka Güzelyurtin lähellä tai Yesilirmakin rajanylityspaikka Lefken länsipuolella.  Huomaathan että Pohjois-Kyprokselta vuokrattua autoa ei ole mahdollista ajaa Etelä-Kyproksen puolella.

Voimassa olevat tuontirajoitukset on hyvä varmistaa paikalliselta virkailijalta molemmilla puolilla rajaa.

Himoittu Pohjois-Kypros

Kyproksen saarella on monivaiheinen ja myrskyisä historia. Erityisesti saaren strateginen sijainti idän ja lännen välillä, kuparilöydökset ja runsaat puuvarat tekivät Kyproksesta himoitun alueen.

Ensimmäiset asukkaat saapuivat saarelle 10 000 vuotta sitten. Saarta ovat asuttaneet kirjavan historian aikana muun muassa foinikialaiset, assyrialaiset, persialaiset, egyptiläiset ja kreikkalaiset. Vaikka eri vaiheet ovat jättäneet Kyprokseen jälkensä, kreikkalainen identiteetti, kieli ja kulttuuri perintö ovat säilyneet hyvin. Myös Osmanien hallintakauden jättämä turkkilainen perintö  on vahva Kyproksella. Kyproksesta tuli vuonna 1878 osa Brittiläistä imperiumia. Britannian hallintoa kesti vajaa kahdeksankymmentä vuotta kunnes Kypros itsenäistyi vuonna 1960.

Kahtia jakautunut saari

Pian tämän jälkeen kyproksenkreikkalaisten ja kyproksenturkkilaisten välille tuli erimielisyyksiä saaren kohtalosta: kyproksenturkkilaisten piirissä voimistui vaatimus jakaa saari kahtia väestönosien kesken kun taas kyproksenkreikkalaisten enemmistö tahtoi liittää saaren osaksi Kreikkaa.  Vuonna 1963 kiista kärjistyi väkivaltaisuuksiin, jolloin YK puuttui tilanteeseen. Tämän jälkeen kyproksenkreikkalaiset jäivät vastaamaan saaren hallinnosta. Reilut kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1974 tilanne kuumentui uudestaan kun Kyproksen presidentti Makarios III:n syrjäytettiin vallankaappauksessa, jonka tarkoituksena oli liittää Kypros Kreikkaan.  Turkki puuttui tilanteeseen sotilaallisesti ja miehitti Kyproksen pohjoisosan. 1983 Pohjois-Kypros julistautui itsenäiseksi valtioksi, jonka tähän päivään mennessä ainoastaan Turkki on tunnustanut. Pohjois- ja Etelä-Kyprosta on yritetty jälleenyhdistää lukuisia kertoja, toistaiseksi tuloksettomasti. Saarella on tänä päivänä kaksi hallintoa, joista Kyproksen tasavallan hallitus on kansainvälisesti tunnustettu.

Kilometreittäin vuoristoa ja rantaviivaa

Kypros on Sisilian ja Sardinian jälkeen Välimeren kolmanneksi suurin saari. Se sijaitsee 64 kilometriä Turkista, 96 kilometriä Syyriasta ja 400 kilometriä Egyptistä. Saari jakautuu pohjois- ja eteläosaan. Kyproksen tasavallan hallitsema Etelä-Kypros on kyproksenkreikkalaisten asuttama alue kun taas Turkin miehittämää Pohjois-Kyprosta asuttavat kyproksenturkkilaiset. Pohjois-Kypros käsittää noin 37 % koko saaren pinta-alasta. Alue jakautuu viiteen piirikuntaan.

Pohjois-Kyproksella sijaitsee 130 kilometriä pitkä Besparmak-vuoristo, joka mahdollistaa muun muassa upeat vaellusretket. Vuoriston korkein vuori on noin tuhat metriä korkea. Pohjois-Kyproksen rantaviiva on yli 340 kilometriä pitkä. Alueen hiekkarannat ovat yksi Välimeren merikilpikonnien tärkeimmistä pesimispaikoista.

Välimerellinen ilmasto hemmottelee matkailijaa

Kyproksella vallitsee välimerellinen ilmasto. Kesät ovat kuumia, kuivia ja aurinkoisia. Keskilämpötila heinä-elokuussa on noin 33 astetta. Talvet ovat leutoja ja ajoittain jopa lämpimiä. Tammikuun keskilämpötila on noin 13 astetta. Rantakausi alkaa tyypillisesti huhtikuussa ja loppuu lokakuussa. Meriveden lämpötila nousee korkeimmillaan noin 30 asteeseen elokuussa ja laskee talvella kylmimmillään noin 16 asteeseen.

Valttina kiehtova kasvillisuus

Pohjois-Kyproksen luonto on hyvin monimuotoinen. Alueella on noin 1500 kasvilajia, joista 19 esiintyy kotoperäisesti ainoastaan tällä alueella. Kyproksen musta tulppaani lienee näistä tunnetuin. Kasvilajien joukkoon kuuluu myös 32 sellaista orkidealajia, joita ei löydy mistään muualta.


Näytä "Pohjois-Kypros" suuremmalla kartalla

NIKOSIA

NIKOSIA sis 1

Nikosia on maailman ainoa kahtia jaettu pääkaupunki. Se on historiallisesti hyvin monipuolinen: Osmanit, venetsialaiset, brittiläiset ja Lusignanit ovat kaikki jättäneet alueelle oman perintönsä. Historiallisten kohteiden lisäksi löydät Nikosiasta myös mielenkiintoisia luonto- ja kulttuurikohteita. Tässä kaupungissa voit todella tuntea menneen maailman tuulahduksen!

Nikosian kaupungin muuri

4.5 kilometriä pitkä ympyränmuotoinen Venetsialaisten muuri on yksi Pohjois-Kyproksen päänähtävyyksistä ja näyte aikansa kehittyneimmästä sotatekniikasta. Venetsialaisten rakentamassa muurissa on kolme porttia, jotka ovat nimeltään Kyrenia-portti, Famagusta-portti ja Pafos-portti. Muurista työntyy säännöllisin välimatkoin 11 nuolenkärjenmuotoista bastionia ulos. Venetsialaisten muuria alettiin rakentamaan vuonna 1567 puolustukseksi Osmanien hyökkäyksiä vastaan. Juuri ennen kuin venetsialaiset saivat muurienrakennusurakan päätökseen, Osmanit valtasivat Kyproksen.

NIKOSIA sis 2

Selimin moskeija (Pyhän Viisauden katedraali)

Selimin moskeijaa pidetään koko Kyproksen suurimpana ja hienoimpana pyhäkkönä sekä saaren tärkeimpänä goottilaisen arkkitehtuurin taidonnäytteenä. Ennen Osmanien valloitusta vuonna 1571 Selimin moskeija tunnettiin Pyhän Viisauden katedraalina. Sanotaan että se on rakennettu samaan kohtaan missä on aikaisemmin ollut bysanttilainen Pyhän Viisauden kirkko. Kun Osmanit olivat saaneet Nikosian kaupungin haltuunsa vuonna 1570, Pyhän Viisauden katedraali oli päässyt pahasti ränsistymään. Osmanit muunsivat rakennuksen moskeijaksi ja tänä päivänä Selimin moskeija on Pohjois-Kyproksen päämoskeija.

Bedesten (Pyhän Nikolauksen kirkko)

Bedesten oli alun perin 500-luvulla rakennettu pieni bysanttilainen kirkko kunnes 1300-luvulla Lusignanit rakensivat sen raunioista isomman goottilaistyylisen kirkon. Venetsialaisten aikaan kirkko annettiin kreikkalaisortodokseille ja sitä alettiin kutsua Pyhän Nikolaksen kirkoksi. Osmanien hallintakaudella kirkko omistettiin muslimien pyhille kaupungeille Mekalle ja Medinalle ja se palveli muun muassa katettuna torina ja varastona. Kirkko hylättiin 1900-luvulla ja se jätettiin rapistumaan. Kirkkoa on viime vuosina entisöity EU:n ja Pohjois-Kyproksen uskonnollisen säätiön EVKAF:n tuella.

Büyük han

Vuonna 1571 rakennettu Büyük hanin karavaanimajatalo on historiallisesta ja arkkitehtuurisesta näkökulmasta yksi merkittävimmistä ottomaanien rakentamista kohteista koko Kyproksella. Kaksi kerroksisen Büyük hanin alakerrassa oli aikoinaan kauppoja ja pääasiassa kameleille tarkoitettuja eläinsuojia. Yläkerta puolestaan oli varattu yöpyville matkailijoille. Büyük han entisöitiin perusteellisesti 2000-luvun taitteessa ja nykyään sen 68 huonetta palvelevat pikku myymälöinä, jotka myyvät mm. taidetta ja käsitöitä.

Dervish Pashan Osmanitalo ja kansantieteellinen museo

Perinteiseen kyproslaiseen tyyliin rakennettu rakennus oli aikoinaan kuuluisan ja varakkaan  Zaman-sanomalehden päätoimittajan Tüccarcibasi Hadji Dervis Efendin omistuksessa. Myöhemmin Osmanitalo siirtyi Pohjois-Kyproksen omistukseen, se entisöitiin täysin ja siitä tuli vuonna 1988 kansantieteellinen museo. Museossa voi tänä päivänä tutustua kyproslaiseen perinteiseen sisustukseen ja elämäntapaan.

KYRENIA

KYRENIA sis 1Viiden sormen vuorten ja Välimeren välissä sijaitseva Kyrenia on kiistämättä yksi Välimeren kauneimmista kaupungeista. Kyrenia puhkeaa väreihin erityisesti kesäkuukausina, jolloin sen viehättävä hevosenkengän muotoinen satama täyttyy viehättävistä kalastajaveneistä ja jahdeista. Upeiden hiekkarantojen, kattavien turistipalveluiden ja postikorttimaisemien lisäksi pääset tutustumaan Kyreniassa myös lukuisiin mielenkiintoisiin historiallisiin kohteisiin.

SIS KYR satama

Kyrenian satama

Kyrenian hevosenkengän muotoon levittyvästä satamasta on tullut koko kaupungin symboli. Satamaa reunustaa venetsialaisten, Osmanien ja brittiläisten hallintokauden aikaiset vanhat rakennukset sekä viehättävät ravintolat ja baarit sekä pienet kodikkaat hotellit.

genel36

Kyrenian linna

Bysanttilaista, lusignanlaista ja venetsialaista perua oleva Kyrenian linna on erittäin hyvin säilynyt nykypäivään. Linna rakennettiin alun perin puolustuslinnakkeeksi arabimerirosvojen hyökkäyksiä vastaan. Lusignan-kaudella linnan rakenteita paranneltiin. Tähän aikaan puolustusta suunniteltiin pitkäjousimiehiä sekä ritareita haarniskoineen silmällä pitäen. Venetsialaisten hallintokaudella vuonna 1489 alettiin puolustusta suunnittelemaan Osmanien tykistöä vastaan ja päätettiin lisätä  linnaan luoteis- ja kaakkoistornit. Tästä toimenpiteestä huolimatta Osmanit veivät kaupungin ja samalla myös linnan herruuden vuonna 1570.

Linnassa voit tutustua muun muassa vankityrmiin,  St. Georgen kirkkoon, Akdenizin kylän hautaan, Kirnin pronssikauden aikaiseen hautaan, venetsialaiseen torniin, Lusignan-kauden torniin sekä haaksirikkomuseoon, jossa on esillä noin 260 eKr Kyrenian edustalle uponnut rahtilaiva.

Haaksirikkomuseo

Kyrenian linnan vanhassa vartijan huoneessa sijaitsee tänä päivänä Välimeren toiseksi vanhin löydetty uponnut laiva. Tämä 2300 vuotta vanha hylky on yksi Kyrenian päänähtävyyksistä. Vuonna 1965 sukeltaja löysi hellenistiseltä ajalta peräisin olevan laivan hylyn Kyrenian edustalta. Laivan arvioidaan olleen noin 80 vuotta vanha sen upotessa.  Sen 14 metrin pituinen runko on valmistettu aleponmännystä. Laivasta on löydetty 413 amforaa, jotka ovat peräisin Rodoksen, Kosin ja Samosin saarilta.

KYRENIA sis st. hilarion

Pyhän Hilarionin linna

730 metriä meren yläpuolella sijaitseva keskiaikainen Pyhän Hilarionin linna on yksi kolmesta Besparmak-vuorijonon päällä olevasta linnasta. Linna rakennettiin alun perin puolustustarkoitukseen arabimerirosvoja vastaan. Myöhemmin Lusignanien aikana linnaa käytettiin enimmäkseen kesänviettopaikkana. Pyhä Hilarionin linnan sanotaan toimineen esikuvana Walt Disneyn prinsessaelokuvien, Lumikin ja Prinsessa Ruususen, linnoille.

Surp Magarin luostari

Surp Magarin luostari sijaitsee Besparmak-vuorilla, Alevkayan lähellä. Luostari perustettiin 1000-luvun alussa ja se kuului tuolloin Egyptin koptilais-ortodoksiselle kirkolle. Luostari omistettiin Aleksandrian pyhälle Makariokselle, joka oli egyptiläinen erakkomunkki. Noin vuonna 1425 luostari siirtyi Kyproksen armenialaisten omistukseen ja siitä kehittyi tärkeä kohde pyhiinvaellusmatkalla Jerusalemiin olleille armenialaisille pyhiinvaeltajille. Nikosiassa asuvat armenialaiset käyttivät sitä myös kesänviettopaikkana.

Alevkayan metsäkeskuksen kasvikokoelma

Alevkayan metsäkeskuksessa voit tutustua yli 1100 paikallisen kasvilajin kokoelmaan. Suurin osa kasveista on kuivattuja mutta joidenkin lajien, esimerkiksi orkideoiden, säilömiseen on käytetty toisenlaista menetelmää: kukkaa säilötään alkoholin, glyserolin ja formaldehydin sekoituksessa. Tämä säilöntätapa ei takaa kaikkien värien säilymistä kukassa, mutta säilyttää erinomaisesti kukan muodon. Metsäkeskuksessa on esillä myös kasvikokoelman perustajan, Deryck Vineyn, luonnostöitä Pohjois-Kyproksen kasvilajeista.

Antiphonitiksen kirkko

Antiphonitiksen kirkko sijaitsee metsäisessä laaksossa 8 kilometrin päässä Esentepen kylästä. Kirkko rakennettiin 1100-luvulla ja omistettiin Neitsyt Marialle. Antiphoniksen kirkko on kuuluisa freskoistaan, joista jotkin ovat säilyttäneet kirkkaat värinsä aina tähän päivään asti. Vanhimmat freskot ovat peräisin 1100-luvulta ja hieman uudemmat 1400-luvulta.

SIS KYR BELLAPAIS

Bellapaisin luostari

Bellapaisin luostari on varsinainen goottilaisen tyylin taidonnäyte. Sen nimi tulee Ranskan kielestä ja tarkoittaa rauhan luostaria. Augustinolaismunkit rakensivat luostarin 1200-luvulla. Osmanien valloituksen jälkeen luostari annettiin kreikkalaiskatoliselle kirkolle. Luostarin vanhin osa on sen pihalla sijaitseva kirkko, joka rakennettiin 1200-luvulla.

Buffaventon linna

Buffaventon linna sijaitsee 950 metrin korkeudessa Besparmak-vuorijonon päällä. Pyhän Hilarionin linnan tapaan myös se rakennettiin puolustukseksi arabihyökkäyksiä vastaan. Lisäksi Buffaventon linnasta välitettiin viestejä Pyhän Hilarionin ja Kantaran linnojen välillä, sillä linnasta oli näköyhteys näihin molempiin kohteisiin. Lusignan-kaudella Buffaventon linnaa kutsuttiin ”Leijonan linnaksi” ja se toimi vankilana.  Venetsialaisten aikana Buffaventon linnan, niin kuin myös Pyhän Hilarionin ja Kantaran linnojen merkitys pienentyi, sillä tykistön kehittymisen myötä rannikolla sijainneet linnat tulivat puolustuksen kannalta oleellisemmiksi tukikohdiksi.

FAMAGUSTA

SIS FAMFamagustan muurien ympäröimä kaupunki sijaitsee Kyproksen kaakkoisrannikolla. Sen on kerrottu muinoin olleen niin varakas kaupunki, että siellä oli yksi kirkko jokaiselle päivälle vuodessa. Alueelta löytyy upeiden hiekkarantojen lisäksi muun muassa viehättävää keskiaikaista arkkitehtuuria.

SIS FAM salamis

Salamiin rauniot

Noin vuonna 1200 eKr perustettu Salamiin muinainen kaupunki on yksi Kyproksen saaren vaikuttavimmista muinaismuistoista. Salamiin kuningaskunnan merkittävin hallitsija oli Evagoras (410–374 eKr), joka hallitsi koko Kyproksen saarta, menettäen sen kuitenkin persialaisille. Sittemmin saari on ollut muun muassa Egyptin Ptolemaios I:n ja Rooman vallan alla. Monet Salamiin muinaisjäännökset ovat peräisin roomalaisten aikakaudelta. Vuosina 232 ja 342 Jkr kaupunki kärsi pahoja vaurioita maanjäristyksessä. Keisari Konstantinus II auttoi salamislaisia rakentamaan kaupunkinsa uudelleen ja uusi kaupunki nimettiin Konstantiaksi. Salamis hylättiin 600-luvulla arabihyökkäysten aikaan ja asukkaat muuttivat Arsinoëen, joka oli Famagustan kaupungin edeltäjä.  Salamiin kaupungissa pääset tutustumaan esimerkiksi antiikin teatteriin, roomalaiseen kylpylään, gymnasiumiin ja Pyhän Epiphaniuksen basilikaan.

Venetsialainen palatsi

Venetsialainen palatsi rakennettiin noin vuonna 1550 lusignanlaisen palatsin raunioiden päälle. Palatsi toimi venetsialaisen sotilasjohtajan ”proveditoren” asuntona. Osmanit tuhosivat venetsialaisen palatsin suurilta osin, mutta pelastunut osuus, erityisesti kolmekaarinen sisäänkäynti, on hyvin vaikuttava.

Namik Kemalin vankila

Turkkilaisen kirjailijan Namik Kemilin vankila sijaitsee venetsialaisen palatsin pihalla. Kemal esitti vuonna 1873 näytelmän nimeltä Silistrian isänmaa, joka herätti närää Osmanihallitsijoiden keskuudessa. Näytelmänsä seurauksena hänet ajettiin maanpakoon Kyprokselle. Hän vietti vankina kiviharkoista rakennetussa kaksikerroksisessa rakennuksessa 38 kuukautta.

SIS FAM barnabas

Pyhän Barnabaan kirkko ja luostari

Pyhän Barnabaan luostari ja kirkko rakennettiin vuonna 477 Pyhän Barnanabaan haudan viereen. Molemmat vaurioituivat pahasti arabihyökkäysten aikaan 600-luvulla ja tänä päivänä niistä on jäljellä vain vähän perustuksia. Nykyinen luostari rakennettiin vuonna 1756 arkkipiispa Philotheoksen kaudella. Kellotorni on vuodelta 1958. Samassa paikassa toimii myös ikonimuseo ja arkeologinen museo. Pyhän Barnabaan hauta sijaitsee luostarilta noin sata metriä itään. Tähän kohtaan on rakennettu pieni mausoleumi.

Lala Mustafa Pashan moskeija (Pyhän Nikolauksen Katedraali)

Pyhän Nikolauksen goottilaisen katedraalin rakentaminen aloitettiin vuonna 1298 ja saatiin valmiiksi 14 vuotta myöhemmin. Tässä katedraalissa Kyproksen kuninkaat kruunattiin Jerusalemin kuninkaiksi aina Osmanien valloitukseen saakka.  Tyyliltään Pyhän Nikolauksen katedraali, nykyisin Lala Mustafan moskeija muistuttaa Pyhän Sofian katedraalia ja Bellapaisin luostaria. Famagustan kukistumisen jälkeen Osmanit lisäsivät katedraalin pohjoistorniin minareetin ja katedraali muutettiin moskeijaksi.

Othellon linna ja torni

1300-luvulla rakennettu Othellon linna sijaitsee kaupungin koillispuolella. Se on osa Famagustan kaupungin muureja. Linna vallihautoineen rakennettiin aikoinaan puolustamaan Famagustan satamaa. Linnakkeeseen kuuluu käytäviä, jotka johtavat ampumahuoneisiin. Linnakkeen sisäpihalla on viisi holvikaarista huonetta, joiden uskotaan aikoinaan toimineen Lusignanien makuusaleina ja ruokasalina. Sisäpihalla on esillä Osmanien ja espanjalaisten kanuunoja. Linnan Othello–nimeä alettiin käyttämään brittien hallintokauden aikana ja se on peräisin Shakespearin ”Kyproksen satamaan” eli Famagustaan sijoittuvasta Othello-draamasta.

Famagustan muurit

Famagustaa ympäröi vaikuttava kivimuuri, joka on kolme kilometriä pitkä, 18 metriä korkea ja parhaimmillaan yhdeksän metriä paksu. Kun venetsialaiset valloittivat Kyproksen Lusignaneilta vuonna 1489, Famagustan muuri oli pitkä ja ohut, juuri sopiva suojaamaan kaupunkia esimerkiksi piirityskoneilta. Kuitenkin sotatekniikka oli tuolloin jo kehittynyt ja venetsialaiset tiesivät, että muureja tulisi vahvistaa suojaamaan kaupunkia ottomaanien tykistötulta vastaan. Muurien vahvistus kesti lähes 80 vuotta. Kaupungin muurit ovat yhä tänä päivänä todella hyvin säilyneet.

KARPAZIN NIEMI

SIS KARKoillis-Kyproksella sijaitsevasta Karpazin niemestä voit vielä löytää koskematonta Välimeren luontoa, upeita hiekkarantoja sekä villiaasilaumoja. Alue on tunnettu myös merikilpikonnien ja monien lintujen suosimana pesimäpaikkana. Lisäksi Karpazin niemessä on yksi jos toinenkin tutustumisen arvoinen historiallinen kohde.

Kantaran linna

Kantaran linna on yksi kolmesta Besparmak-vuorijonon päällä olevasta linnasta. Uskotaan että linna rakennettiin alun perin suojelemaan rannikkoa arabien 600 -luvulla tekemiltä hyökkäyksiltä. 630 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitseva Kantaran linna mainittiin ensimmäisen kerran kirjallisesti vuonna 1191 kun Rikhard Leijonanmieli valloitti Kyproksen. Linna toimi Lusignan-kaudella ja venetsialaisten aikaan näyttämönä lukuisille taisteluille. Lusignan-kaudella linnaa käytettiin puolustustarkoituksen lisäksi muun muassa aatelisten ja ritarien vankilana. Pian sen jälkeen, kun venetsialaiset nousivat saaren hallitsijaksi vuonna 1489, sotatekniikka kehittyi ja linna menetti aikaisemman puolustuksellisen merkityksensä.

KARPAZ sis ayios philon

Ayios Philonin kirkon rauniot

Pyhän Philosin kirkko sijaitsee Dipkarpazin kaupungista hieman pohjoiseen. Kirkko rakennettiin 900-luvulla basilikakirkon raunioiden päälle ja se omistettiin pyhimykselle, joka käännytti Karpazin asukkaat kristinuskoon 400-luvulla. Kirkko tuhoutui arabien hyökkäyksissä vuonna 802. Sen raunioiden päälle rakennettiin 1100-luvulla bysanttilainen kirkko.  Kirkko on ainut mitä on jäljellä muinaisesta foinikialaisesta satama-alueesta.

Ayios Trias basilika

400- ja 500-lukujen taitteessa rakennettu Ayios Triasin basilika löydettiin vahingossa vuonna 1957. Basilika tuhoutui arabien hyökkäyksissä 600-luvulla mutta kohteessa on tänä päivänä hyvin säilyneitä mosaiikkeja.

Aphendrikan kaupungin rauniot

Aphendrikan kaupunki oli 200-luvulla yksi tärkeimmistä kaupungeista Kyproksella. Kaupungista on löydetty muinaisen linnakkeen tai palatsin rauniot, kivihautoja hellenistiseltä aikakaudelta ja nykyisin lietteen peitossa oleva muinainen satama. Kaikista raunioista parhaiten säilyneitä ovat kuitenkin kolme kirkkoa: 900-luvulla rakennettu Agios Georgiosin kirkko, 500-luvulla rakennettu  Panagia Chrysiotissan kirkko ja Agios Asomatos Basilika, joka rakennettiin ensin 500-luvulla ja uudestaan 1300-luvulla aikaisemman rakennuksen tuhouduttua arabien hyökkäyksissä.

Apostoli Andreaksen luostari

Apostoli Andreakselle omistettu luostari on yksi Karpazin niemen merkittävimmistä turistikohteista. Vanhin luostarin osa, pieni kappeli, rakennettiin 1400-luvulla. Muut luostarin osat rakennettiin pääosin 1700 ja 1800-luvuilla. Paikka on pyhä sekä kyproksenturkkilaisten että kyproksenkreikkalaisten keskuudessa.

GÜZELYURT JA LEFKEN ALUE

Vehreätä Güzelyurtin ja Lefken aluetta värittää saaren suurimmat sitrusviljelmät. Alueella tuotetaan myös mansikoita ja vihanneksia. Güzelyurtin ja Lefken alueelta löydät paitsi rauhallisia piknik-paikkoja myös vaikuttavia historiallisia kohteita.

Güzelyurtin historiallis-luonnontieteellinen museo

Güzelyurtin historiallis-luonnontieteellinen museo sijaitsee Pyhien Äitien luostarin vieressä. Rakennus oli alun perin Morphoun piispan palatsi. Siitä tuli museo vuonna 1979. Ensimmäisessä kerroksessa on esillä Kyproksen alkuperäisiä eläimiä täytettyinä. Ylemmässä kerroksessa on nähtävissä mm. alkukantaisia työkaluja ja saviastioita pronssikaudelta sekä erilaisia esineitä geometriseltä, arkaaiselta, klassiselta, hellenistiseltä, roomalaiselta, bysanttilaiselta ja Lusignan-kaudelta.

Solin kaupungin rauniot

Arviolta 1100 vuotta eKr perustettu muinainen kaupunki Soli sijaitsee rannikolla Lefken kaupungin lähellä. Soli oli aikanaan Kyproksen tärkeimpiä kaupunkeja. Roomalaisten aikana Solista tuli vauras kaupunki, mutta ajan kuluessa Soli menetti merkityksensä. Kuparikaivokset suljettiin 300-luvulla ja liete peitti sataman. Kaupunki tuhoutui lopulta 600-luvulla arabien hyökkäysten aikaan. Tänä päivänä turistit pääsevät vierailemaan agoran, 4000-paikkaisen teatterin ja Pyhän Auxibiuksen basilikan raunioilla. Basilika on tunnettu erityisesti hyvin säilyneestä mosaiikki- ja marmorilattiastaan.

Vounin palatsin rauniot

500 eKr rakennettu Vounin palatsi on ainut persialainen palatsi Kyproksella ja koko Välimerellä. Vounin palatsista oli tarkoitus tarkkailla Solin kaupunkia. Palatsi oli käytössä vain 70 vuotta. Se tuhoutui tulipalossa 380 vuotta eKr, eikä sitä enää koskaan rakennettu uudestaan. Nykyään palatsista on jäljellä ainoastaan rauniot.

POHJOIS-KYPROS LYHYESTI

Pinta-ala: 3355 km2 (noin 37% koko saaren pinta-alasta)
Väkiluku: 264 000 (2006)
Pääkaupunki: Nikosia
Valuutta: Turkin liira (TRY). 1 euro on noin 2,5 turkin liiraa. Eurot käyvät yleisesti maksuvälineenä.
Viralliset kielet: Turkki. Englantia puhutaan yleisesti.
Uskonto: Noin 98 % kyproksenturkkilaisista on muslimeja. Jäljelle jäävään kahteen prosenttiin kuuluu mm. roomalaiskatolilaisia, armenialaisia ja maroniitteja.
Aikavyöhyke: GMT +2 (kesällä GTM +3). Suomeen ei ole aikaeroa.
Hintataso: Suomea edullisempi hintataso
Ilmasto: Välimeren ilmastolle tyypillisesti kesät ovat Pohjois-Kyproksella kuumia ja kuivia ja talvet leutoja. Aurinko paistaa yli 300 päivää vuodessa.

SÄÄ JUURI NYT